Blogi mietteitä

Tässä tällänen ajatus postaus. Tämä siis saattaa olla joidenkin mielestä tylsä mutta teen tämän nyt silti.

Blogista:

Pitääkö blogia tehtäessä pitää täysin oma päänsä? Vai mennä mukaan siihen, mitä ihmiset lukevat, vaikka itse sellaista yritän välttää?? Ensimmäisenä tulee mieleen kauneus. Itse olen todella huono ottamaan asukuvia vaikka sitä yritänkin. Samoin muutenkin kuvien ottaminen kämpän ulkopuolella. Yritän kyllä. Mutta se, että jokatoinen postaus olisi päivän asu? Ei kiitos. Ja lisäksi ittelläni on usein samat vaatteet... Omalta kannaltani hälyttävää, että eniten hakusanoja mitä blogiini on löydetty on "shoppailu" tai "vaatteet" tai vastaavaa. Toiseksi suosituin on matkailu. Joko yleisesti, tai teitty maa... Ongelma tässä on se, että minä en voi ostaa kokoaikaa uusia vaatteita, en pääse kokoaikaa matkustelemaan, vaikka paljon matkustelenkin. Olen myös surkea meikkaamaan, en osaa tehdä hienoja kynsiä, ei ole rahaa testata uutta kosmetiikkaa, eikä edes tieto/taitoa. Lukijat ovat osa blogia, haluaisin lukijoita. Onhan tässä jo blogia 3 vuotta ahkerasti kirjoiteltukkin. Pitääkö siitä omasta näkemyksestä luopuu lukijoiden takia?
Vihaan myös täytepostauksia "10 factaa minusta" ja haasteista (hyvä on. muutaman haasteen olen tehnyt. Riippuen haasteesta ja keneltä. Melkein ikinä en kuitenkaan haasta eteenpäin. Olen toki kiitollinen jos joku haastaa, ja saan siitä lisää näkyvyyttä.) Osa blogeista kuten Deryan blogi on kokonaan kuollut, mutta blogi elää muutama kerran puolessa vuodessa asukuvilla, ja kilpailuilla. Blogi menettää sielunsa, jos se elää pelkillä kilpailuilla, tai muilla yhteistyö jutuilla. Toki on OK käyttää sitä hyväkseen, mutta jos blogissa ei muuta sitten olekkaan..

Olen myös miettinyt uutta ulkoasua, ja blogin nimen vaihdosta. Mitään vaan ei juuri tule päähän...


Mun pää on ollu viime aikoina  ihan puuroa. Oon mitettiny paljon asioita, ja silti nyt tuntuu että pää on aivan tyhjä. Tiedän kyllä oikeastaan kyllä syynkin. Enkä tunnu pääsevän siitä ajatuksesta/tunteesta eroon. Kotona hakkaan päätä seinään, ja huudan tyynyyn. Mutta toistaseksi en voi asialle mitään tehdä. Lähinnä henkilön X takia. Vaikka voisin uskoutua hänelle tästä, mutta tämä kaverini ei varmastikkaan ole valmis siihen. Muutenkin fiilikseni ja pohdintani on heilahdellu rajustikkin puolelta toiselle. Olen ollut samalla onnellisempi kuin koskaan, mutta samalla helvetin epävarma itsestäni... Haluaisin kaivautua mahdollisimman syvälle peiton alle, mutta samalla niin kovasti toivoisin näkeväni hänet, ja saaden ensinäkin itslleni vielä varmistuksen.

Kävin Tiistaina Sellossa etsimässä jotain valmistujaisiin. En löytänyt mitään. 36 jalkanen ei löydä mitään kenkiä. Yksi ihana mekko ei istunut. Sita vitutuksen ja itkuaväännön määrää... olis enään muutama päivä aikaa miettiä mitä laitan päälle...

Arkihaaste!

Jos joku ei vielä jostain syystä tiedä, niin arkihaaste on sosiaalisessa mediassa kiertävä haaste missä pitää lisätä kuva tai useampi päivän aikana otetuista kuvista 5 päivän ajan. Joka päivä myös haastat yhden kaverisi samaan. Itse en kyllä ketään haastannut. Mutta en teekkään tästä haastepostausta, mutta sen takia kuvailinkin tavallista enemmän joten pahoittelut että tulee taas kuvapainotteinen postaus.


Kauppakeskus Kaareessa kahvilla/jätskillä pitkästä aikaa Minnan kanssa Sunnuntaina.
Viikko samoinkuin haasteeni alkoi Hämeenlinnassa. Vimeinen LASUEC viikko lähti käyntiin.


Tiistaina töitä ja koulun viimeinen näyttö. 2/3 joten läpi meni pienten haasteiden jälkeen. 
Merkintää ja tuli aina 6cm virhe. Syynä se että edelliseltä viikolla oltiin puita kartotettu Offset tekniikalla (että saataisiin sijainti puun keskelle, mitattiin puun viereen, ja kone laski siitä sitten sen 6cm ns "puun keskelle)

Keskiviikkona töissä osaston kokous Kirkkonummella Bistro Omat:issa. Suurinosa otti lihaa. Niin myös minäkin. Hintaa taisi olla lihalla(kuva alhaalla) n:13e. Työpaikka maksoi. Oli hyvää, ja sopivan kokoinen mulle kun muutenkin pienempiä annoksia olen ruvennut syömään.
Viikko ja arkihaaste loppui samoin kuin alkoikin elikkä Hämeenlinnassa. Samalla loppui myös koko LASUEC Commenius helahoito ja aavistuksen haikeaa kun en näe enään M:ää ja P:tä samoin kuin aikasemmin. Teitä tulee todella kova ikävä mutta toivottavasti nähdään taas pian <3
Lähdimme hämeenlinnasta luokkalaisen autolla koska maikat päätti jäädä viettää iltaa ja ryyppäämään... Onneksi meitä ei ollut montaa mukana, ja luokkalaisen autoon mahtui. Heitti meidät kans melkein kotiin ovelle. Kyydissä oli 4hlö joista 2 (minä+1) asumme samassa paikassa, ja yks lähti sitten junalla ja neljännestä en tiedä...
Äitienpäivä brunssi. Laatu... Sry
Olinkin ainoa porukassa joka ei ollut äiti (jes! Missä on tätipäivä?)
Täti sai kypärän :P Täti sai myös tupaantuliaislahjan.Thnx Mummi<3 Jota se ei toivottavasti tapa. Sisko nauraa mulle kun puhun pojalle ku jollekki koiralle :D En kyllä tiedä miks mä niin teen xD Kaks eläintä jotka ei puhu :D

Sitten omistuksena ihanalle ja tärkeelle kaverille...
Ja tarkoitan laulun ihan jokaista sanaa <3

Viikko 17-18 kuvina!

näin laiskana "mitään ei tapahtunut"- ajatuksella päätin pistää vain viikonaikana napsimiani kuvia. Aika tylsiä, mutta aikalailla peus arkea.

Soukassa kauniaisten kaupungin omistamalla huvilalla.

Espoon Wolksvagen Centerissä. Työauton jousituksen väliin oli menny joku muovi pala vinoon. Miksi autossa on muovi osia?

Hieman ahneena jo kanat pannulle kaadettuna. Riisiä ja aurajuusto kanaa. Nams! EN kyllä muuten ole sinihomejuuston ystävä mutta tässä se toimii...Koko purkki kermaa, ja koko juustonkin olisi voinut ehkä laittaa. Mutta maun mukaan (itse leikkasin tuosta "aura":n kohalta ja kärjen tiputin kastikkeeseen.)

Pesukone toimii. Jee!!

Isi muutti nyt todennäköisesti lopullisesti malesiaan (2w. työkomennus, mutta sisko epäilee että jää sinne.) Sitä ennen isi toi meijän lapsuuden talon taulun <3 Mies tuli vain randomina myymään taulua meille aikoinaan :) mutta mikäs siinä.

Pahoittelut kuva väärin päin. No koska kana-sinihomejuusto kastike, innostuin myös kokeilemaan samaa keittona. Kasvissosekeitto oli ihan syötävää. kana-sini.hom.juust. en ole vielä maistanut.

Täti aikaa! Pikkukakkosta kattellessa!

Töissä!

Ostolakossa Virveltä bongasin tälläsen kätevän meikinpushdistus kintaan matkalle. Pakko kai se on jossain vaiheessa ostaa :))

Ensviikolla sitten vähän muuta....