Dear Diary

"Tiedätkö sen tunteen kun haluaisit halata sitä tiettyä ihmistä. Mutta et voi juuri sillä hetkellä, tai välttämättä pitkään aikaan. Masentavaa... Mutta tiedätkös mikä piristää mieltä? Lämmin kesäsade ja shoppailu. Käytiin Katan kanssa Jyskissä ja Jumbossa ja mun piti hakea vain kenkähylly (ja fiksu ihminen olisi ottanut mitan, ettei käy niin että kenkähylly ei mahdukkaan kaappiin. Jes!) ja avain-nauha. Mukaan lähti kuitenkin sitten istuin tyynyt, tyynyt, mustat housut, ponnarit, sukat, pyykkipoikia, levykotelon, levyyn kirjottamis kynän (No ideas mikä sen oikea nimitys) ja siihen päälle vielä tajuttoman kallis ja tajuttoman iso läjä tyhjiä DVD:tä. Siis 50 levyä ja 60e... HALLELUJA ois ehkä pitäny kattoo tarkemmin mitä ostaa?? Voisin myydä niitä 2e/kpl et jos joku haluaa muutaman... Lämmin kesä sadekkin piristää, ja jyskistä autolle juoksiessa kipitin paljain jaloin koska eteen oli ilmestyny mukavan kokoinen lätäkkö mitä ei pystyny kiertää... Mutta ite oisin voinu vielä juoksennella sateessa, ja kuinka romanttinen lämmin vesisade voikaan olla?? Mutta joo... Ja minä typerys en sitten taaskaan oikeen kuvaillut... 
M pääsi intistä lomille ja oli kiva vaihtaa muutama sana ennenkuin lähti takaisin, vaikka sydän hyppäsikin kurkkuun kun näin ponnahdusikkunan...
 Isi ja äitipuoli tulee 8.8 suomeen ensin yhdeksi yöksi, sitten ne lähtee karibian risteilylle, sitten kai 2 yötä täällä ja lähtee takaisin malesiaan (jos joku ei vielä tiedä niin isäni ja äitipuoli muutti malesiaan huhtikuussa isäni työn perässä pariksi vuodeksi)

En tiiä oonko maininnu asiaa vielä täällä vai mainitsinko sen vain päiväkirjassa. Selailin siis vanhaa päiväkirjaa, ja olin kokonaan unohtanu kuinka hyvä olo mulla oli ammattistartilla. Ja erityisesti kun oli vain me 4. minä, So, Sa ja J.  Tai kun oltiin kolmisteen minä, Sa ja J. Sa ja J pyysi mua mukaan pelaamaan kimbleä (joo meil oli koulussa kova meno sillon). Ehkä kaikki onkin paremmin kuin luulin. Yllätyin myös FB profiili kuvia selaillessa että oli siellä sittenkin komentoitu nätiksi. Kaipa se elämä rupee sujumaan. Ehkä Helsinki ei olekkaan niin kamala paikka mitä olen nämä 20 vuotta ajatellut... No nyt mun on kyllä pakko lopettaa nää syvälliset ajatukset ja keskittyy päiväkirjoituksen sijasta tekemään blogia... Toivottavasti seuraavalla kerralla nähdään siisti kämppä :) En ole tainnutkaan kuvailla kämppääni??

Töissä pieni fiilistly kuva Kalasatamasta. Kova kaipuu merelle...

Loppuun kappale mitä oon päälle viikon nyt kuunnellu.
Katri Ylanderin Välitunnilla. Yleensä rakastun kertosäkeesen mutta tässä toisteppäin.

Ei kommentteja

Kiitos kommentista :) Julkaistaan hyväksymisen jälkeen.